Mikä aiheuttaa vihaa?
Vihasta on kyse, kun kehosi reagoi johonkin, jonka se kokee uhkana. Vapautat adrenaliinia, lihaksesi kiristyvät, sykkeesi ja verenpaineesi nousevat ja kasvosi ja kätesi punoittavat. Joskus ihmiset suuttuvat paljon syntymästään, aivokemiastaan tai jostain sairaudesta johtuen. Mutta yleensä se johtuu siitä, että jokin henkilökohtaisessa historiassasi laukaisee vihasi.
Vihan yleisiä laukaisevia tekijöitä ovat kärsivällisyyden menettäminen, tunne, ettei sinua arvosteta, ongelmien murehtiminen ja muistot jostain traumaattisesta tapahtumasta, joka on tapahtunut sinulle aiemmin. Ihmiset, joita ei ole opetettu ilmaisemaan ja hallitsemaan vihaansa lapsena, saavat todennäköisemmin vihanpurkauksia aikuisena.
On hyvin normaalia, että pienten lasten vanhemmat suuttuvat. Se on aikaa, jolloin joutuu käsittelemään paljon asioita, kuten perhettä, työtä, kodin hoitamista ja sosiaalisia aktiviteetteja. Olet kiireinen ja väsynyt, joten voi olla vaikeaa, kun lapset eivät käyttäydy tai asiat eivät suju suunnitelmien mukaan.
Muita yleisiä vanhempien suuttumuksen laukaisevia tekijöitä ovat, kun sinusta tuntuu, että kumppanisi ei auta, kun lapsesi käyttäytyy huonosti tai suuttuu sinulle tai kun olet stressaantunut jostakin asiasta, kuten raha-asioista tai ihmissuhteista.
Joskus vauvan saaminen voi laukaista omasta lapsuudestasi tulleita tunteita ja traumoja. Jos olet kokenut traumoja tai hyväksikäyttöä lapsena, Blue Knot -säätiöltä on saatavissa apua numerosta 1300 657 380.
Miten vihasi vaikuttaa lapseen?
Jokainen ihminen suuttuu – ratkaisevaa on se, miten käsittelet sitä. Näytät hyvää esimerkkiä lapsellesi, jos vedät muutaman kerran syvään henkeä ja lähdet pois, kun olet vihainen. Mutta jos menetät malttisi usein, sillä voi olla vakavia kielteisiä vaikutuksia lapsellesi.
Lapset syyttävät usein itseään, kun he näkevät aikuisten elämässään suuttuvan. Se saa heidät stressaantumaan, ja tämä voi vaikuttaa heidän kasvavien aivojensa kehitykseen. Eläminen taloudessa, jossa on paljon vihaa, asettaa lapsesi alttiiksi mielenterveysongelmille myöhemmin elämässään.
Vahingollisten sanojen käyttäminen lapsellesi voi saada hänet tuntemaan itsensä huonoksi ja arvottomaksi. Se voi saada heidät käyttäytymään huonosti tai sairastumaan fyysisesti. Lapset reagoivat vihaisiin ja stressaantuneisiin vanhempiin siten, että he eivät pysty keskittymään, heidän on vaikea leikkiä muiden lasten kanssa, heistä tulee hiljaisia ja pelokkaita tai töykeitä ja aggressiivisia tai heille kehittyy uniongelmia.
Et saa koskaan satuttaa tai rangaista lastasi fyysisesti, riippumatta siitä, mitä hän on tehnyt tai kuinka vihainen olet. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten fyysinen rankaiseminen altistaa heidät tulevalle epäsosiaaliselle käyttäytymiselle, aggressiivisuudelle, heikolle itsetunnolle, mielenterveysongelmille ja negatiivisille ihmissuhteille.
Ei koskaan saa ravistella vauvaa. Vauvan väkivaltainen ravistelu, lyöminen, potkiminen tai heittäminen voi johtaa kuolemaan, vammautumiseen tai vakaviin vammoihin.
Tunteiden käsittely
Viha liittyy yleensä muihin tunteisiin, kuten ahdistuneisuuteen, masennukseen, pettymykseen, huoleen, hämmennykseen, turhautumiseen, loukkaantumiseen tai pelkoon. Näiden tunteiden tunnistaminen ja käsitteleminen auttaa sinua hallitsemaan vihasi.
Vihasi tukahduttaminen voi johtaa myöhemmin räjähdykseen. Sen ilmaiseminen hallitusti tarkoittaa kuitenkin sitä, että voit vapauttaa joitakin taustalla olevia tunteita ja alkaa käsitellä sitä, mikä sinua todella suututtaa.
Yritä huomata negatiiviset ajatuksesi – ”Kukaan ei koskaan auta minua” tai ”Miksi olet niin tuhma”. Rauhoitu ja selvitä, mikä todella saa sinut tuntemaan olosi huonoksi.
Strategioita selviytymiseen
Paras tapa käsitellä vihaa on tunnistaa sen merkit, jotta voit ryhtyä toimiin ennen kuin se riistäytyy käsistä.
Merkkejä siitä, että olet tulossa vihaiseksi, voivat olla mm:
- nopea sydämenlyönti tai nopeampi hengitys
- jännittyneet hartiat
- leuan tai käsien puristaminen
- hikoilu
- vatsan kiristyminen
- tunne kiihtyneestä olotilasta
Mikäli huomaat näitä merkkejä, hengitä syvään sisään ja pyri hidastamaan hengitystä. Poistu huoneesta ja mene jonnekin rauhalliseen paikkaan rauhoittumaan. Voit myös käydä kävelyllä, käydä lämpimässä suihkussa tai kuunnella rauhoittavaa musiikkia.
Jos lapsesi tekee jotain, mikä suututtaa sinua, laske kymmeneen ennen kuin reagoit. Yritä löytää mieluummin positiivisia kuin negatiivisia sanoja. Kerro lapsellesi, että et pidä hänen käytöksestään etkä hänestä.
Jos menetät malttisi lapsellesi, pyydä sen jälkeen anteeksi. Näin näytät hyvää esimerkkiä ja annat lapsesi tietää, että on ihan OK olla joskus vihainen, kunhan käsittelet sen hyvin.
Kun olet rauhoittunut, mieti hetki, mikä sai sinut suuttumaan ja miten reagoit. Tämä voi auttaa sinua reagoimaan ensi kerralla paremmin.
Milloin hakea apua
Jos huomaat suuttuvasi usein tai sinulla on vaikeuksia hallita vihaa, apua on saatavilla.
Aloita puhumalla yleislääkärisi kanssa, joka voi tarvittaessa välittää sinut psykologille tai neuvojalle. Hän voi auttaa sinua laatimaan suunnitelman vihasi hallitsemiseksi.
Vinkkejä vaikean lapsen käyttäytymisen hallintaan saat soittamalla Raskaus, syntymä ja vauva -palveluun numeroon 1800 882 436 ja puhumalla äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa.
Jos tunnet, että saatat satuttaa itseäsi tai lastasi, soita Lifelineen numeroon 13 11 14.