6. Se vähentää stressiä
Meihin kaikkiin kohdistuu tällä hetkellä paljon stressiä, ja on ilmeistä, että monet meistä saattavat syödä stressiä. Tämä johtuu siitä, että korkea stressitaso saa kortisolitason nousemaan, ja tämä piikki lisää ruokahaluamme, ja ennen kuin huomaammekaan, hukutamme tunteitamme pikaruokaan.
Välttääksemme tämän, on tärkeää harjoittaa stressinhallintaa. Suunnitelmiin kannattaa sisällyttää suklaata. Tämä johtuu siitä, että tumman suklaan syöminen lisää aivojen serotoniinitasoja, joka on kemikaali, joka vastaa mielialamme kohottamisesta ja stressin tunteen lievittämisestä. Ei ihme, että International Journal of Health Sciences -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että syötyään 40 grammaa tummaa suklaata joka päivä kahden viikon ajan osallistujat ilmoittivat tuntevansa itsensä vähemmän stressaantuneiksi ja ahdistuneiksi.
Ei niin makea puoli
Tumma suklaa saattaa auttaa tarjoamaan muutamia terveyshyötyjä, mutta tosiasia on, että se on silti suklaata.
Tumma suklaa sisältää silti melko paljon sekä rasvaa että kaloreita. Lisäksi jotkut valmistajat sisällyttävät tuotteisiinsa jopa lisättyä sokeria, mikä voi olla terveydelle varsin haitallista. Vaikka tummaa suklaata voi siis sisällyttää painonpudotusohjelmaan, on tärkeää, ettet mene liian pitkälle.
Kuva: Tetiana Bykovets on Unsplash
Miten voin nauttia tummaa suklaata turvallisesti?
Valitse ensinnäkin tuotemerkki, jossa ei ole lisättyjä sokereita lainkaan tai niitä on vähän, ja sen tulisi sisältää vähintään 70 %:n osuus kaakaota. Pysy erossa vaaleista maitosuklaista. Ne ovat täynnä sokeria ja sisältävät uskomattoman vähän kaakaota, joten ne ovat kaikkea muuta kuin hyväksi terveydellesi.
Toiseksi, kohtuus on aina tärkeää, joten on parasta pitäytyä neliössä tummaa suklaata päivässä.
Tahdotko tietää lisää?
Napostelu päivän mittaan on täysin normaalia. Kyse on kuitenkin siitä, mitä napostelet ja miten hyvin se sopii terveelliseen ruokavalioosi. Tästä huolimatta saatat yllättyä siitä, mitä Hollywood-näyttelijä Kristen Bell kertoo välipalakseen.
Al Sunni, A., & Latif, R. (2014). Suklaan saannin vaikutukset koettuun stressiin; kontrolloitu kliininen tutkimus. International journal of health sciences, 8(4), 393-401.
Ellinger, S., & Stehle, P. (2016). Kaakaon kulutuksen vaikutus tulehdusprosesseihin-Kriittinen katsaus satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin. Nutrients, 8(6), 321. https://doi.org/10.3390/nu8060321
Jennings, A., MacGregor, A., Spector, T., & Cassidy, A. (2017). Korkeampi ravinnon flavonoidien saanti liittyy alhaisempaan objektiivisesti mitattuun kehonkoostumukseen naisilla: todisteet epäsovinnaisista monotsygoottisista kaksosista. The American journal of clinical nutrition, 105(3), 626-634. https://doi.org/10.3945/ajcn.116.144394
Massolt, E. T., van Haard, P. M., Rehfeld, J. F., Posthuma, E. F., van der Veer, E., & Schweitzer, D. H. (2010). Ruokahalun tukahduttaminen tumman suklaan tuoksun avulla korreloi greliinin muutosten kanssa nuorilla naisilla. Säätelypeptidit, 161(1-3), 81-86. https://doi.org/10.1016/j.regpep.2010.01.005
Sørensen, L. B., & Astrup, A. (2011). Tumman ja maitosuklaan syöminen: satunnaistettu crossover-tutkimus vaikutuksista ruokahaluun ja energiansaantiin. Nutrition & diabetes, 1(12), e21. https://doi.org/10.1038/nutd.2011.17